Noniin, vuodesta ehtikin sitten mennä jo kahdestoistaosa. Eniveis, täten ennustan – enemmän tai vähemmän vakavasti – seuraavia asioita tapahtuvaksi digitaalisten työympäristöjen ja organisaatioiden sisäisen tiedon käsittelyn kontekstissa vuonna 2018. Ennustukset täysin sekalaisessa järjestyksessä.

Alan seminaarissa esitellään ainakin yksi projekti, jossa vanhoista SharePoint Onlinen Team ja Project Siteistä siirryttiin käyttämään Teamsiä – eikä kaikki mennyt niin kuin Strömssössä.

Ensimmäiselle kvartaalille lupailtu SharePoint Hub Site on joko briljantti ja mullistava väline luomaan yhteyksiä vapaamuotoisten modernien Team Sitejen ja virallisempia sisältöjä julkaisevien Communications Sitejan välille – tai floppaava epälooginen puolivalmiste.

Klassisiin SharePoint-sivustopohjiin perustuvat intranet-tuotteet täytyy koodata uudelleen. Missä vaiheessa näitä alkaa putkahtelemaan? Ja millaisia niistä tulee? (Ah, tästä sainkin jo lisätietoa korvanappiini!)

Tekoälypohjaiset ratkaisut arkipäiväistyvät. Ja silti niin monet organisaatiot joutuvat pettymään, kun kivan seksikästä tekoälypohjaista ratkaisua ei voikaan ostaa plug’n’playna, vaan tarvitaan relevanttia dataa, sille jotain metadatastruktuuria, ja mieluusti vielä muutama kottikärryllinen lisää dataa! Ja ihmisiä! Ja prosesseja!

Jotta Delve lunastaa paikkansa, sen pitää kehittyä vastaamaan muuhunkin kuin vain yhteen ja geneeriseen ”mitähän kollegani puuhastelevat” -käyttötarpeeseen. Käyttäjän pitää päästää itse vaikuttamaan, mistä näkökulmasta hänelle ehdotellaan sisältöjä. Esimerkiksi ”kurkkaamismahdollisuus” täysin toiselle puolelle organisaatiota on täysin relevantti käyttötapaus, esimerkiksi ”Minkähänlaisten projektien kanssa liiketoiminta-alueella X on viime aikoina puuhasteltu?” tai ”Onkohan markkina-alueellamme Z käynnissä projektia liittyen tämäntyyppisiin aiheisiin”

Alan seminaarissa nähdään tyypillisimpiin HR-asioihin vastaava chatbot. (PS: Mistäs datasta leivottais?)

Kasvaako jättien valta? Syveneekö digitaalisen työympäristön ekosysteemien välinen kuilu entisestään? Esimerkiksi tekoälypohjaisten ratkaisujen yleistymisen vuoksi, kun ekosysteemien kuninkaat Microsoft, Google ja IBM panostavat ensin oman sovellusekosysteeminsä tuottaman datan hyödyntämiseen. Onko ekosysteemeistä toiseen vaihtaminen jatkossa vieläkin vaivalloisempaa?

Selviää, onko Workplace by Facebookista haastajaksi Yammerille, Slackille, Stridelle ja G+:lle sisäisen somen (ESN) alustana. Workplace by FB varmasti kiinnostaa ei-tietotyöläisorganisaatioita: erityisesti organisaatioita, joissa on ketjuohjattuja myymälöitä tai liikkuvia työntekijöitä kuten vaikkapa huoltomiehiä, sähkömiehiä tai lähihoitajia.

Sisäisen somen väline (ESN) voi olla ainut työnantajan tarjoama kaikkialle organisaation levittyvä digitaalisen työskentelyn alusta organisaatioille, joissa on paljon ei-tietotyöläisiä. Ei ole välttämättä sähköpostia tai perinteistä viestinnällistä intranetiä. — ESN-väline voi olla myös se ensimmäinen digitaalinen työnantajan väline, joka levittäytyy kaikkialle organisaatioon. Ja koska se on monensuuntainen väline, voi yhtäkkiä laajuuden ja avoimuuden määrä mullistaa organisaation kulttuurin ja jopa kriisiyttää sitä, mikäli organisaatio ei ole valmis avoimen vuorovaikutuksen kulttuuriin.

Nostaako Confluence asemiaan Striden myötä? Onko Atlassianin tuoteperheestä haastajaksi digitaalisten työympäristön ekosysteemien kisaan? Vai huononevatko asemat, koska Striden paikan organisaatiossa on jo joku jätti vienyt? Vaikka Confluence ei ehkä lunasta paikkaansa koko organisaation tuotteena, se voi olla yksittäisen yksikön käytössä tiettyyn tarpeeseen (esim. dokumentointi).

Tänä vuonna tulen varmasti käymään lukuisia keskusteluja siitä, mikä on ’intranetin’ rooli organisaatiossa ja kuinka se ilmenee ”käyttöliittymällisesti”. Onko se ”kaikenkattava hubi” taikka ”portaali” (uutisointi, ESN-pöhinät, henkilöstön käsikirja, sisäiset palvelut, työtilat, työkalulinkit)? Tämä edustaa perinteistä ajattelua, jossa organisaation viestintä/hallinto näkee intranetin etusivun relavanttina päivän aloitussivuna koko henkilöstölle. Toisissa organisaatioissa se onkin. Toisissa ei. — Vai pirstaloituuko ’intranet’ useaksi palveluksi/kanavaksi digitaalisen työympäristön kokonaisuudessa? Tällöin esimerkiksi virallinen uutisointi on yhdessä kanavassa, HR-poliikat henkilöstön käsikirjassa, viralliset prosessiohjeet laatujärjestelmässä, vuorovaikutus ESN:ssä, tiimi- ja projektityöskentely toisaalla jne. Mikä tällöin on intranet?

Tavoitteesta ”vuorovaikutuksen lisääminen” pitäisi päästä seuraavalle levelille. Miten tätä vuorovaikutuksesta syntynyttä puolistrukturoitua informaatiota jalostetaan niin, että siitä muodostuu eksplisiittistä organisaation jaettua tietoa, jota organisaatio voi hyödyntää? Onko tämä utopiaa?

Mitä mieltä sinä olet?

PS: Järjestämme loppukeväästä jälleen – jo kolmatta kertaa – Intranet-palvelut Suomessa selvityksen. Mahtavaa, jos pystyt osallistumaan ja jakamaan sielläkin näkemyksiäsi. Stay tuned!

Tilaa blogin Parhaat palat -kooste, uutiskirje, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.