Olen viljellyt seminaarien puhujaesittelyihin termiä ’työelämän kivoittaminen’. Minun intohimonani on ’kivoittaa työelämää’.

’Kivoittaminen’ kuulostaa sanana kivalta. Siinä on huumoria. Siinä on tunnetta. Mutta siinä on myös vakavuutta – kyllähän jokainen haluaisi, että ’töissä olisi kivaa’. Ja jos töissä ei ole kivaa, sinne ’ei ole kiva mennä’, olemme tyytymättömiä, motivaatio on maassa, sitoutuminen heikkoa.

Kivoittaminen – mikä loistava suomen kielen uusiosana kuvaamaan kaikkia panostuksia tyydyttävämpään ja viihtyisämpään työelämään!

Kunnes keskustelin aiheesta erään konsulttiystäväni kanssa. Hänen mielestään kivoittaminen kuulostaa juuri siltä, kuin pomo tarjoaisi vitutukseen palan suklaata ja kehottaisi hymyilemään ”koska kaikilla pitää olla kivaa työpaikalla”.

Noniin, termi tarvitsee siis selityksen!

Työelämän kivuuden edellytykset

Kivoittamisella en tarkoita ’kivuuden’ päälleliimaamista; pomon tarjoama pala suklaata ei tee työpäivästäni kivaa, jos perusasiat eivät ole kunnossa.

Esimerkiksi seuraavien perusedellytysten* tulee toteutua, jotta työntekijä voi tuntea tyytyväisyyttä työhönsä ja työympäristöönsä sekä kokea motivaatiota ja työn imua:

  • turvallinen työympäristö
  • oikeudenmukainen kohtelu mm. palkkauksessa
  • työn kokeminen merkitykselliseksi
  • arvostus ja kunnioitus
  • tehtävien monipuolisuus
  • mahdollisuus oppia uutta
  • mahdollisuus urakehitykseen
  • työn kokeminen sopivan haasteelliseksi
  • autonomia, mahdollisuus vaikuttaa
  • yksilön oikeuksien suoja

Nämä ovat työpäivän kivuuden edellytyksiä, perustus ja kulmakivet.

Viestinnän rooli

Jos/Kun yllä mainitut edellytykset ovat organisaatiossa kunnossa, avaintekijäksi nousee viestintä. Viestinnällä tehdään käytännössä näkyväksi nämä edellytykset.

Esimerkiksi:

  • Kuinka työnantaja viestii yhteisistä toimintaperiaatteista?
  • Millaista on viestintä esimies-alaissuhteissa?
  • Miten esimiehiä tuetaan työssään?
  • Kuinka organisaatiossa kannustetaan ja kiitetään?
  • Miten menestystä nostetaan esiin?
  • Kuinka yhteisiin asioihin voi vaikuttaa?
  • Millainen kulttuuri työryhmissä on?
  • Mihin kannustetaan?
  • Mistä puhutaan avoimesti? Mistä vaietaan?
  • Artikuloidaanko yhteinen suunta, tuodaanko työn merkitys ja tavoite näkyväksi?
  • Kuinka palautetta annetaan ja käsitellään?
  • Kuinka ideoihin suhtaudutaan?

Organisaation viestintätoiminto edistää perusedellytysten käytännön toteutumista organisaatiossa huolehtimalla viestintäkäytäntöjen ja viestintäkanavien tarkoituksenmukaisuudesta ja laadukkuudesta. Viestinnän laadukas toteutus kaikilla organisaatioviestinnän osa-alueilla edesauttaa työn ja työelämän kivuuden kokemusta: toimiva esimies-alaisviestintä, toimiva ryhmä- ja tiimiviestintä, johtamisviestintä, sisäinen viestintä, työyhteisöviestintä ja niin edelleen.

Viestinnän mahdollistavina kanavina ovat nykypäivänä muun muassa sujuvasti toimiva ja tarkoituksenmukainen intranet, sisäiset digisomekanavat ja digitaalisen kollaboraation ratkaisut. Ne ovat minun työkenttääni, minun näkökulmani ja kontribuutioni kohti kivempaa työelämää.

Työelämän kivoittamiseksi intranetissä ja sisäisissä somekanavissa voidaan esimerkiksi:

  • korostaa organisaation tavoitteita ja niiden merkityksellisyyttä jossain sopivassa suuremmassa kontekstissa
  • nostaa esiin menestystarinoita ja tuoda näkyväksi myös muu henkilöstön ”oikea toiminta” (eli strategian ja tavoitteiden mukainen toiminta)
  • mahdollistaa avoin keskustelu
  • osoittaa arvostusta ja kunnioitusta (hyvin monella tapaa, esim. menestysten esiinnostaminen ja vaikka tykkääminen, tsemppiviestit, kysymyksiin ja palautteisiin reagointi, valmisteilla olevista asioista viestiminen riittävän ajoissa, osallistuminen päätöksentekoon)
  • mahdollistaa asiantuntijoiden keskinäisen vuorovaikutus ja osaamisen jakaminen
  • tuoda esiin organisaatiomme arvot – kuten oikeudenmukaisuus ja turvallisuus – sekä niiden toteuttaminen käytännössä
  • sekä yksinkertaisesti viestimällä politiikoistamme, kuten kehityskeskustelut, urakierto, projektiviestintäkäytännöt jne.

Ja lisäksi näiden toteutuksen tulee olla helppokäyttöinen (eli käyttäjää arvostava).

Lopuksi

Työelämän kivoittaminen on siis aktiivista työskentelyä kohti parempaa työelämää. Omassa työssäni varmistan, että organisaation viestintä toimii, mikä edesauttaa työn imun ja työtyytyväisyyden kokemusta.

Voitaisiin varmasti puhua myös työelämän merkityksellisyydestä ja merkityksellisyyden kokemuksesta.

Voitaisiin puhua myös employee experiencesta. Millainen on työntekijäkokemus? (Unohdamme muuten helposti työntekijäkokemuksen, kun olemme niin kiinni asiakaskokemuksen luomisessa. Noh, laadukas asiakaskokemus voi toteutua vain, jos ”asiakaspalvelija” on tyytyväinen työhönsä.)

Jokaisen työntekijän kokemus tyytyväisyydestä ja kivuudesta on toki yksilöllinen.

Viestinnällä voidaan – kuten muissakin aiheissa – nostaa esille niitä tärkeitä sanomia, jotka tukevat työntekijän tyytyväisyyden kokemuksia.

Tätä on minulle työelämän kivoittaminen.


* Teorioita laadukkaan työelämän ja työtyytyväisyyden elementeistä on lukuisia. Ks. esim. napakka Wikipedian artikkeli Quality of Working Life.


Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.