Ruotsissa on tehty jo useampana vuonna selvitys maan intranet-palveluista. Tässä vertailemme juuri julkaisemamme Intranet-palvelut Suomessa 2014 -selvityksen tuloksia Ruotsin vastaaviin.

Käytämme vertailuaineistona tuoreinta, IntraTeamin Kristian Norlingin koostamaa, Intranet i Sverige 2013 -selvitystä, jonka tulokset on julkaistu alkuvuonna 2014. Verkkokyselynä toteutettuun selvitykseen kertyi 132 vastausta. Vastaajat edustivat kaiken kokoisia organisaatioita, jotka toimivat monipuolisesti eri toimialoilla, ja niin Ruotsissa kuin globaalistikin.

EPiServer jyrää alustana Ruotsissa

Suomessa suosituin intranet-alusta on SharePoint, Ruotsissa EPiServer.

33 % ruotsalaisista intraneteistä pyörii EPiServerin päällä.

EPiServerin jopa ylivoimainen asema selittyy pääosin alustan erittäin vahvalla asemalla Ruotsissa kaikissa verkkojulkaisuskenaarioissa sekä kotimaisuudellaan. Huomattavaa on myös SiteVisionin suosio Ruotsissa; Suomessa alustaa ei mainittu.

(Huom! Molemmissa kyselyissä vastaaja pystyi valitsemaan useamman järjestelmäalustan annetuista vaihtoehdoista. Harvinaisimmat alustat on niputettu kategoriaan ’Muu’. Atlassian Confluence ei ollut valittavissa Ruotsin kyselyssä, joten vertailuaineisto sen osalta puuttuu.)

Intranet-palvelut Suomessa 2014, Alustat, Suomi vs. Ruotsi

Ruotsissa EPiServerin suosio heijastelee myös siihen, että siellä reilulla puolella organisaatioista (52 %) on sama alusta käytössä intranetin ja julkisten verkkosivujen alustana.

Suomessa samaa alustaa verkkosivuilla ja intranetissä käyttää vain vajaa kolmannes (28 %) ja heistä muutama aikoo luopua järjestelystä.

Lue lisää ruotsalaisten intranettien järjestelmäalustoista Perttu Tolvasen pohdintana blogistamme.

Intranetiin pääsyssä ei eroja

Millä laitteilla intranetiä voi käyttää, ei Suomen ja Ruotsin välillä ole juurikaan eroja. Aivan hämmentävän tasoissa ollaan intranetin käyttömahdollisuudessa omalla työkoneella työpaikalla (molemmilla 96 %) ja yhteiskäyttöisten koneiden käytössä (molemmilla 47 %).

Ainoastaan mobiilikäyttö on hieman useammin mahdollista Suomessa (43 %) kuin Ruotsissa (32 %). Lukua selittänee kyselyiden ajankohdat, sillä Suomen kysely on Ruotsin vastaavaa puoli vuotta tuoreempi.

Suomen kyselyssä selvitimme hieman tarkemmin intranetin etäkäyttöä kuin Ruotsin kyselyssä; Ruotsissa ei eritelty VPN- tai vastaavan salatun yhteyden käyttöä.

Intranet-palvelut Suomessa 2014, Suomi vs. Ruotsi, Intranetiin pääsy

Suomessa intrat hieman aktiivisemmassa käytössä

Molempien maiden kyselyissä vastaajia pyydettiin arvioimaan intranettien päivittäisten käyttäjien määrää (perustuen tilastoihin tai arvioon). Valittavat vaihtoehdot olivat kyselyissä hieman erilaiset, joten aivan tarkkoja lukuja ei tässä voida antaa.

Joka tapauksessa suomalaiset vastaajat arvioivat intranetin käytön aktiivisemmaksi kuin länsinaapurimme.

Käytön aktiivisuus on varmasti sidoksissa siihen, mitä intranetissä tehdään. Esimerkiksi, onko se vain viestinnällinen intranet (eli yhteisten ohjeistusten tietopankki ja sisäisen tiedottamisen väline), joita EPiServer-intranetit tyypillisesti ovat, vai onko intranet myös työryhmätyöskentelyn alusta, joita SharePoint-intrat tyypillisesti ovat.

Viestintä johtaa intranetiä myös Ruotsissa

Sekä Suomessa että Ruotsissa viestintä on tyypillisesti intranetin omistajaksi määritelty yksikkö (ks. taulukko alla). Molemmissa maissa toiseksi tyypillinen omistaja on IT- tai tietohallintoyksikkö.

Suomen tuloksissa hämmästelimme HR:n olematonta osuutta intranetin omistajissa. Ruotsissa luku on suurempi: kymmenesosa introista on henkilöstöhallinnon hallussa.

Huomattavaa vertailussa on vielä se, että Suomessa reilu kymmenesosa introista pyörii ilman niistä vastaavaa yksikköä. Ruotsissa näin on vain parissa tapauksessa.

Suomi

  • 70 % viestintä
  • 19 % tietohallinto
  • 13 % mikään yksikkö ei ole kokonaisvastuussa
  • 10 % johto
  • 7 % muu
  • 4 % markkinointi
  • 2 % henkilöstöhallinto
  • – itsenäinen yksikkö

Ruotsi

  • 77 % viestintä
  • 18 % IT tai Knowledge Management
  • 2 % mikään yksikkö ei ole kokonaisvastuussa
  • 4 % johto
  • 11 % muu
  • 7 % markkinointi
  • 9 % henkilöstöhallinto
  • 4 % itsenäinen yksikkö

Ruotsin selvityksessä kysyttiin intranetin johtamisen eri menetelmiä, kun Suomen selvityksessä kysyimme asiaa yleisellä tasolla.

Ruotsissa:

  • 73 % vastaajista seuraa käyttäjätilastoja
  • 35 % hyödyntää käytettävyystestejä
  • 33 % mittaa intranetin arvoa käyttäjien näkökulmasta

Sisällöt ja toiminnallisuudet

Ruotsin selvityksen mukaan intranetin päätavoitteet ovat viestintä, työnteon helpottaminen ja organisaation tarpeiden tukeminen.

Intranetien yksittäisistä sisällöistä ja toiminnallisuuksista kysyimme Suomen kyselyssä laajemmin kuin Ruotsin selvityksessä. Sisällöistä ja toiminnallisuuksista onkin mahdollista vertailla vain joitakin yksittäisiä intranetin ominaisuuksia, eikä kattavaa kokonaiskuvaa voida muodostaa. Alla on vertailtu muutamia intranetin sisältöjä ja toiminnallisuuksia, jotka kaikki eivät tosin ole aivan yks’yhteen vertailtavissa.

Se johtopäätös on tosin tehtävissä, että Ruotsissa on selkeästi enemmän segmentointia ja personointia. Tämä johtuu siellä suosituimman alustan, EPiServerin, mahdollisuuksista, kun taas Suomessa tyypillisen alusta on SharePoint, joka ei ole niin näppärä profilointiin kuin EPiServer.

Intranetien sisältöjä ja toiminnallisuuksia:

Ominaisuus käytössä %:lla kyselyyn vastanneista.

Suomi

  • 53 % Vapaamuotoinen keskustelu
  • 63 % Sisällön kommentointi
  • 38 % Oman blogin julkaiseminen
  • 46 % Aloitteiden/ideoiden esittäminen
  • 54 % Projektityötilat
  • 65 % Asiointipalvelut
  • 42 % Videot
  • 31 % Tiedotevirtojen profilointi
  • 41 % Personointi

Ruotsi

  • 43 % Keskustelufoorumi
  • 22 % Sosiaalinen keskusteluvirta
  • 50 % Sisäiset blogit
  • 20 % Ideointi
  • 43 % Projektityötilat
  • 59 % Sähköiset lomakkeet
  • 46 % Videot
  • 60 % Segmentointi
  • 60 % Personointi

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävin ero Suomen ja Ruotsin intranetien välillä on käytetty alusta. Ruotsissa ykkönen on EPiServer; Suomen ykkönen SharePoint tulee Ruotsissa vasta kakkossijalle. Eri järjestelmäalustat vaikuttavat jonkin verran tuloksiin eri intranet-ominaisuuksien (kuten segmentointi/profilointi) käyttöaktiivisuudesta.

Intranetien roolilla ei näiden tietojen valossa ole merkittävää eroa Suomen ja Ruotsin välillä. Intranetit ovat sosiaalisia, viestinnällisiä sekä noin puolessa niistä myös työryhmätyöskennellään. Molemmissa maissa intranetin omistaa yleensä viestintä. Suomessa intranetit ovat hieman Ruotsia aktiivisemmassa käytössä. Myös mobiilikäyttö on Suomessa useimmin mahdollista kuin Ruotsissa.

Lue myös:

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.