Talentumin intranet-seminaari sai pohtimaan intranet-järjestelmien nykytilaa Suomessa. SharePoint on nostanut profiiliaan tasaisesti viime vuosina ja tämä näkyi seminaarissakin. Vain yksi seminaarissa esitelty intranet-hanke oli päätynyt teknologiavalinnassaan johonkin muuhun kuin SharePointtiin. Taideyliopiston intranet tullaan toteuttamaan Liferay-portaalin päälle.
Yksipuoleiseen kuvaan lienee vaikuttanut toki seminaarin rakennekin, koska yksi seminaarin trackeista oli kokonaan SharePoint-asiaa. Täten SharePoint-caset intranet-trackilla olivat varmasti useimpien osallistujien mieleen. Totuus Suomen intranet-maailmasta ei ole siis ehkä aivan näin yksipuoleinen. SharePointin asema uusien intranet-projektien alustavaihtoehtona on kuitenkin tällä hetkellä erittäin vahva.
Konsulttina olen yleensä huolissani jos jokin alue yksipuolistuu liikaa, koska silloin lieveilmiöiden todennäköisyys aina kasvaa. Yhden toimijan hallitsemat markkinat kun tahtovat nostaa hintoja ja hidastaa kehitystä. Yleisesti ottaen yksipuoleiset markkinat ovat asiakkaiden kannalta yleensä huono asia, vaikka ne valintaprosessia helpottaisivatkin. SharePointin kohdalla tämä kehitys ei ole kuitenkaan vielä toteutunut oikeastaan mitenkään.
Tuntuu jopa siltä, että intranettien laatu vain paranee kun SharePoint valtaa alaa.
Tämä laadun parantuminen tosin johtunee eniten siitä, että SharePointtia aletaan vihdoinkin ymmärtää. Siitä osataan ottaa hyötyjä irti sillä tavoin kuin Microsoft on tuotetta suunnitellessaan ajatellut. Enää ei rahaa polteta tuotteen taivuttamiseen toimimaan jollakin toisella tapaa. SharePointtiin ei myöskään enää suhtauduta ”geneerisenä julkaisujärjestelmänä” vaan nimenomaan intranet-alustana.
Aivan kaikille SharePoint ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Lisenssit ovat arvokkaita monelle organisaatiolle, ja etenkin jos työntekijät eivät tarvitse muita Microsoft-lisenssejä, niin SharePointin hinta voi olla varsin kova. Esimerkiksi rakennusmiehet tai tehdastyöläiset harvemmin Office-lisenssejä hommiinsa tarvitsevat. Myös esimerkiksi yliopistoissa tai muissa oppilaitoksissa voi olla perusteltuja syitä tehdä intranetista korostuneen viestinnällinen tai sosiaalinen, ilman SharePointin tuomaa dokumenttikeskeisyyttä. Ylipäätään kaikki organisaatiot jotka eivät halua tehdä SharePointista dokumenttiensa päämajaa, voivat katsella muitakin vaihtoehtoja.
Suomessa etenkin Confluence tarjoaa monipuolisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon intranet-alustaksi. Esimerkiksi Finnairin ja Aalto-yliopiston intranetit kuuluvat isoimpiin kotimaisiin Confluence-kokonaisuuksiin.
SharePointin valta-asemalle arvokkaat lisenssit eivät tunnu kuitenkaan olevan todellinen este. Microsoftista on tullut niin monipuolinen ohjelmistojen sekatavaratalo, että yhä harvemmassa ovat organisaatiot jotka Microsoftin lisenssejä toden teolla välttelevät.
Todellinen SharePointin valta-aseman uhka taitaakin tulla sisältäpäin.
Microsoftin suunta kohti pilvipalveluita on jo aiheuttanut melkoista liikehdintää markkinoilla, ja tuntuu suorastaan kuin ”perinteinen SharePoint” olisi jätetty tuuliajolle. Microsoft ja integraattorit yrittävät yhdessä rintamassa suostutella asiakkaita pilviratkaisun puolelle. Yammerin kohdalla on jo todettu, että sitä ei aiota tuoda ollenkaan omille palvelimille asennettavaan versioon.
Microsoftin panostaessa yhä enemmän pilvipalveluidensa kehitykseen on omille palvelimille asennettava SharePoint uhkaavasti jäämässä kuolevien tuotteiden osastolle. Varmasti SharePointin seuraava versio vielä tulee uunista ulos, mutta todennäköisesti tällöin eriytyminen pilvitarjonnasta on jo varsin pitkällä. Microsoftin panostukset ovat pilvessä, ja omille palvelimille asennettava SharePoint jää asiakkaiden omaan hoivaan – odottamaan päivitystä pilviversioon.
Ei ihme, että räätälöinnistä varoitellaan. SharePoint on suosionsa huipulla, ja samalla kehityskaarensa päässä.
Tilaa blogin Parhaat palat -kooste, uutiskirje, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
Intranet-ostajan opas 
2.10.2013 at 07:31
Asiakkaana olisin näistä amerikkalaisten yritysten pilviratkaisuista erityisen huolissani, koska viranomaisiin, näiden alihankkijoihin ja hankalassa välissä oleviin tuotetaloihin ei voi enää luottaa turvallisuusasioissa.
Kirjoitan tätä Ameriikasta käsin parhaillaankin ja täällä hämmästellään Sharepointin suhteettoman suurta suosiota Suomessa. Avoimen lähdekoodin ja ketterien ratkaisujen maassa it-osastot ajavatkin täysin päinvastaista linjaa. Tämän olisin ymmärtänyt muutamia vuosia sitten, kun it:n tehtävä yrityksissä oli ajaa kellarissa olevia palvelimia. Tällä hetkellä it-johtajalta sopii odottaa kuitenkin kustannustehokkaita päätöksiä, joiden avulla yritys tekee tulevaisuudessa vielä parempaa bisnestä.
Tuoreita ajatuksia siis kaikille vanhalle ladulle jämähtäneille! Muistakaa, että intranet ei ole järjestelmä vaan enemmänkin toimintakulttuuria tukeava käyttöliittymä.
TykkääTykkää
2.10.2013 at 11:23
Kiitos kommentista Ville! Olen monella alueella täysin samaa mieltä kanssasi tuosta aiheesta. Avointa lähdekoodia ja ketteryyttä pitäisi hyödyntää enemmän organisaatioille keskeisten järjestelmien toteutuksessa. Intranet-puolella kuitenkin uskallan olla eri mieltä aiheesta. Sen verran on vuosien varrella nimittäin tullut intranet-palveluita suunniteltua ja projekteja vietyä läpi, että minun on kovin vaikea nähdä sitä mihin ketteryyttä ja edes avointa lähdekoodia tarvittaisiin intranet-puolella. Eivät ne huonoja asioita ole, mutta ne ovat tärkeitä silloin kun tehdään jotain todella uniikkia ja asiakaskohtaista ja etenkin jos vielä tehdään pitkäkestoista.
Harvan organisaation pitää keksiä itselleen ainutlaatuinen intranet ja toteuttaa se ainutlaatuisesti (itse asiassa väitän tällaisia organisaatioista olevan vain kourallinen ehkä Suomessa). Intraneteissa on kyse tehokkaasta viestinnästä, vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Näiden toteutuksessa tarvittavat välineet ja järjestelmät ovat hyvin 1:1 organisaatiosta toiseen. Niiden käyttöperiaatteet ja toimintatavat voivat vaihdella organisaatiosta toiseen, mutta koodauksen näkökulmasta eroja ei juurikaan ole. Ja siksi SharePoint rokkaa! Confluence voisi rokata myös, mutta sen saralla tässä tuotteistuksessa ja markkinan kypsyydessä ei olla aivan yhtä pitkällä.
Myös sosiaalisten toimintojen tulo introihin on nopeuttanut niiden vaatimaa päivityssykliä ja toistaiseksi pilvipalveluratkaisut ovat osoittautuneet kehittyvän sillä saralla nopeammin. Intranetit kylläkin ovat ihan otollinen kohde avoimen lähdekoodin ratkaisuille, mutta kehitystahdin pitäisi hidastua intranettien saralla olennaisesti jotta avoimen koodin ratkaisut ehtisivät kehityksessä mukaan. Näin ainakin tällä hetkellä.
TykkääTykkää
3.10.2013 at 03:31
Tarkoitin oikeastaan tuolla ketteryydellä ja avoimeen lähdekoodiin perustuvuudella (käytämme itse aina kaupallisia versioita) sitä mitä kutsumme teknologiatehokkuudeksi. Liian raskaan ja kompleksisen alustan kanssa muutosnopeus projektissa ohittaa helposti valmistumisnopeuden.
Jos lainaan tässä hieman Gartneria tuon Sharepointin osalta: ”The cumulative piling on of features over time results in increased costs and complexity of deployments.”
Lisäksi organisaatioiden tulisi miettiä toiminnassaan sisäistä ketteryyttä, enkä puhu nyt vain ohjelmistokehityksestä.
TykkääTykkää
3.10.2013 at 15:57
Terävä kommentti. Uskallan olla vähän eri mieltä.
Teknologiatehokkuus on minusta hyvä käsite kun puhutaan asiakaskohtaisista tietojärjestelmistä, esimerkiksi vaikkapa jostain tilaustenhallintajärjestelmästä joka on varmasti liiketoiminnasta johtuen aika erilainen eri asiakkailla.
On kuitenkin hyvin paljon alueita, joissa tärkeämpää on ”tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen”, englanniksi puhutaan ”product fit” käsitteestä. Jos product fit on tarpeeksi hyvä, niin yleinen teknologiatehokkuus on täysin toissijaista. Esimerkiksi merkittävä osa tämän maan intranet-konsepteista on ”taivutettavissa” (joo, kuulostaa kauhealta, mutta jos halutaan tehdä asioita fiksusti, niin sitä se it-ammattilaisen kova ydinosaaminen on) erittäin hyvin SharePointin tuoteominaisuuksia vastaaviksi konsepteiksi. Ja silloin on kovin vähän merkitystä sillä kymmenen vuoden aikana kertyneellä monimutkaisuuskerrostumalla (jota SharePointissa on erittäin paljon, siitä olen samaa mieltä), koska ei yritetäkään tehdä asioita jotka eivät olisi tuotteen perustoimintojen piirissä suurimmalti osin.
Ja mitä enemmän osataan ja pystytään taivuttamaan intranet-konseptit SharePointille, niin sitä parempi intranet-palvelu syntyy – ja yleensä myös hyvin kustannustehokkaasti. Räätälöityjen ohjelmistojen tekijät tietysti tässä kohtaa aina itkevät, mutta jos asiaa esim. katsotaan IT-johdon näkökulmasta, niin ei kaikilla organisaatioilla vain ole rahaa tehdä kaikkia järjestelmiä heille täydellisesti sovitetuiksi. Ja intranetit ovat monelle organisaatiolle järjestelmiä, jotka vain pitää hoitaa kuntoon ja keskittyä muihin haasteisiin kuin ”intranetin teknologiatehokkuuteen”. Kärjistän tässä nyt, mutta uskon että Ville kestät 🙂
Teillä esimerkiksi on kovaa osaamista erittäin moneen hommaan, mutta ette te koskaan ole mitään tuotevetoisia tekijöitä olleet. Siksi ymmärrän teidän näkökulmaa kyllä hyvin, olen vain sitä mieltä että se ei ole hallitseva näkökulma tähän kenttään. Niitä asiakkaita jotka tarvitsevat intranettinsa alustaksi jonkun räätälöidyn portaalituotteen tuntuu olevan yhä vähemmän. On niitä edelleen, mutta juuri nyt mietitään paljon enemmän asioita jotka löytyvät esim. SharePointista aika lailla suoraan paketista.
TykkääTykkää
9.10.2013 at 22:59
Olen kyllä eri mieltä tuosta mitä asiakkaat tarvitsevat. Jos halutaan tehdä organisaatioon sopiva intranet se on kovasti kiinni yrityskulttuurin ja käyttöönotettavan ohjelmistoratkaisun yhteensopivuudesta. Yhä useampi asiakas tarvitsee siis heille sovitettuja ratkaisuja. Se ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa, että aloitetaan valtaisa koodausprojekti – ratkaisu voi olla teknisesti hyvinkin simppeli. Yhä useampi suuri suomalainen yritys on tänäkin vuonna tehnyt päätöksen hankkiutua liian kompleksisesta intranet-ympäristöstä eroon ja siirtynyt paljon yksinkertaisempaan ratkaisuun.
Alusta ei siis yksin ratkaise mitään, mutta missään tapauksessa ei tule mennä alustavalinta edellä, kuten it-johtoisissa intranet-hankkeissa yleensä tehdään. Lopputulos on loppukäyttäjän kannalta epäselvä ja sitoutumisaste jää matalaksi. Näin käy yleensä, kun ollaan liian alustauskovaisia ja tehdään niin kuin kaikki muutkin tekevät.
TykkääTykkää
10.10.2013 at 21:12
Samoilla linjoilla. Se, että SharePoint sopii monille ei vielä tarkoita, että se sopisi jokaiselle. Sen sopivuuden selvittäminen kannattaa ehkä myös aloittaa jostain muualta kuin lähimmältä SharePoint-kumppanilta (mikä on toimintamallina yllättävän yleinen tapa). Tietysti myönnettäköön, että aika harvassa ovat sellaiset tahot jotka tuntisivat SharePointtia, mutta eivät olisi myös SharePoint-toteutusbisneksessä mukana. (Allekirjoittaneen firma tietysti on tällainen erikoisuus, joten disclaimer tässä kohtaa, mutta meillekin olisi oikeasti vain hyötyä siitä jos Suomessa olisi enemmän oikeasti puolueetonta konsultointia tekeviä tahoja.)
Käytännössä siis ymmärrän aika hyvinkin organisaatioita jotka menevät alustavetoisesti, koska ei välttämättä kovin helposti ole saatavilla mistään suunnasta neuvoja jotka oikeasti perustuisivat jonkinlaiseen kokemukseen. Microsoft-maailma tuntee omat lelunsa eikä tiedä mitään muista leluista, Java-maailma tuntee omansa eikä tunne SharePointtia ollenkaan. Yritä siinä sitten tehdä CIO:na tai viestintäpäällikkönä fiksuja ratkaisuja.
Ja kuitenkin alustavalinta on sellainen asia, että ei siihen pitäisi jäädä jumittamaan, vaan napakan esiselvityksen perusteella tehdä päätös ja sitten vain pistää projekti käyntiin sopivan kumppanin kanssa.
TykkääTykkää