Sähköinen työpöytä on varsin vakiintunut termi jo intranettien maailmassa. Sen sisältö toki on edelleen kovin epämääräinen, mutta termiä käytetään silti varsin paljon. Siksi tuntuu tarpeelliselta muistuttaa tämän termin lähtökohdista.
Sähköinen työpöytä on terminä nimittäin täysin Microsoft-lähtöinen ajattelumalli. Tarkemmin kyseessä on jopa erittäin voimakkaasti SharePoint-tuotteen ympärille rakentunut termi. Voisikin jopa sanoa, että termi sähköinen työpöytä on syntynyt SharePointin myymiseksi asiakkaille.
Tyypillisestihän sähköinen työpöytä viittaa intranet+työtilat+dokumenttienhallinta+hakukone -yhdistelmään, jossa saattaa vielä olla lisäksi henkilöprofiilit ja sosiaalisen intranetin vivahteita. Visuaalisesti sähköinen työpöytä on viime vuosina liitetty myös vahvasti ”aktiviteettivirta”-tyyppiseen ajatteluun.
Edellä mainitut elementit eivät tietysti ole kaikki mitään Microsoftin keksintöjä. Päinvastoin. Monet toimijat, kuten Oracle ja IBM, ovat vaikuttaneet osaltaan siihen mihin suuntaan sähköinen työpöytä -visiointi on edennyt. Microsoft on kuitenkin Suomessa onnistunut paaluttamaan sähköinen työpöytä -käsitteen ihailtavasti juuri sellaiseksi kokonaisuudeksi mihin SharePoint ja sitä täydentävät Microsoft-työkalut vastaavat.
Integraattoreille tämä myyntipuhe on myös kelvannut erittäin hyvin, koska nämä sähköisiksi työpöydiksi kutsutut ”ylileveät rekkakuljetukset” ovat lähes poikkeuksetta olleet useamman sadan tuhannen euron projekteja.
Microsoftin onnistumista tässä myyntityössä onkin pakko ihailla. Oracle ja IBM ovat jääneet aivan seinäruusuiksi tässä viime vuosien SharePoint-rynnistyksessä.
Esimerkiksi työtilojen käsitehän ei ole mitenkään yleismaailmallinen standardimalli tehdä dokumenttikeskeistä ryhmätyötä – se nyt vain sattuu olemaan Microsoftin malli jäsentää organisaatioiden ryhmätyöskentelyä. Esimerkiksi Oraclen ja IBM:n mallit ovat aivan toisella tapaa dokumenttikeskeisiä malleja ja perustuvat portaalien ja dokumenttivarastojen yhteistoimintaan. Nämä Oraclen ja IBM:n ajamat ajattelumallit ovat kuitenkin jääneet aivan varjoon tässä SharePoint-buumissa, joka on saanut kaikki asiakkaat ”ajattelemaan työtiloja”.
Maailmallahan tyypillisesti puhutaan ”digital desktop” tai ”digital workplace” -termeillä tästä samasta kokonaisuudesta, mutta nämä kattotermit ovat varsin laaja-alaisia ja maailmoja syleileviä. SharePointin vaikutus näkyy näissäkin, mutta ei ehkä aivan yhtä voimakkaasti kuin mitä kotimaisessa ”sähköinen työpöytä” -käsitteessä.
Esimerkiksi Oracle ja IBM katsovat ”digital workplace” -käsitettä paljon laajemmin kuin mitä Microsoft katsoo. Microsoftin ajattelussa näkyy vahvasti yrityksen historia sähköpostiviestinnän ja dokumenttienhallinnan parissa. Täten Microsoftin visiossa on paljon enemmän tietotyöläisiä koskettavia asioita kuin tuotanto-organisaatioita tai isoja palveluorganisaatioita koskettavia asioita.
Ei ole mitenkään sattumaa, että Microsoft-kumppanit puhuvat Suomessakin niin paljon tietotyöstä. Microsoftin välineet on kehitetty nimenomaan asiantuntijaorganisaatioiden tarpeisiin – ja laajemmin kaikkiin organisaatioihin jotka toimivat hyvin dokumenttikeskeisesti.
Oracle ja IBM taas katsovat maailmaa hyvin vahvasti tuotannonohjauksen näkökulmasta, joka taas johtuu heidän tuoteperheidensä vahvuusalueista.
Microsoftille termin ”sähköinen työpöytä” käyttö on näin strateginen keino yrittää saada laajennettua omaa reviiriään organisaatioiden sisäisessä maailmassa. Esimerkiksi CRM-järjestelmissä tai tuotannonohjausjärjestelmissähän Microsoft on vielä varsin pieni peluri maailmanlaajuisesti.
On sinänsä jopa hieman erikoista, että nimenomaan Microsoft on lähtenyt sähköinen työpöytä -visiointiin niin vahvasti. Tietotyöläiset kun yleensä kaikkein vähiten kaipaavat ”yhtä supernäkymää kaikkeen tietoon”. Tyypillisesti lähinnä johtajat ja tuotannollisissa tehtävissä toimivat kaipaavat näitä ”supernäkymiä”. Yleensäkin järjestelmien tiukka integrointi yhteen näkymään on tarpeellista lähinnä rooleissa jotka ovat hyvin tiukasti vakioituja ja luonteeltaan suorittavia rooleja.
Mitä enemmän puhutaan itse itseänsä ohjaavista tietotyöläisistä, niin sitä enemmän korostuu yleensä yksittäisten työvälineiden ja sovellusten korkea laatu ja tehtävään sopivuus – ei ”keskinkertainen superportaali”. Tämä realismihan näkyy myös Microsoftin omassa tuotekehityksessä joka tuottaa koko ajan uusia tuotebrändejä ja piensovelluksia.
Yhteenveto: Sähköinen työpöytä on kuitenkin painolastistaan huolimatta hyvä hankenimi silloin kun organisaatio lähtee uudistamaan sisäistä viestintää ja ryhmätyötä – ja etenkin jos alustaksi on jo päätetty SharePoint – mutta silti kannattaa muistaa että kyse on markkinointitermistä jota ei kannata soveltaa sellaisenaan oman organisaation kehitysvisioksi.
Edelleen tässä maassa tehdään eniten ”intranetteja” ja ”työtiloja” sen sijaan että yritettäisiin opettaa kaikille ”mitä sähköinen työpöytä meidän organisaatiossa tarkoittaa”.
Disclaimer: Todettakoon, että olen itsekin aiemmassa työhistoriassani osallistunut tähän sähköisen työpöydän käsitteen ja SharePointin parittamiseen. Saa kivittää.
PS. Krediitit ”ylileveä rekkakuljetus” -termistä menevät Sulavan Arttu Arstilalle jolta tämän erinomaisen vertauksen olen oppinut.
Tilaa blogin Parhaat palat -kooste, uutiskirje, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
23.4.2013 at 13:32
Sähköinen työpöytä -termiä käytettiin kyllä jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin SharePointia ei ollut olemassakaan. Tosin silloin puhuttiin myös ”virtuaalisesta työpöydästä”, jopa ”elektronisesta työpöydästä”. Sittemmin varmaankin termiä on tosiaan eniten käytetty SharePointin yhteydessä.
TykkääTykkää
6.5.2013 at 10:23
Omasta mielestä ”sähköinen työpyötä” ”supenäkymineen” ei täysin kohtaa sitä tarvetta mitä tietotyön tukeminen luo. Työntekijä tarvitsee päiväänsä lähtökohdan, joka kuvastaa hänen kiinnostuksen kohteita tai tukee roolissa toimimista – höystettynä johdon propagandalla. Kuitenkin termi ”digital workplace” ehkäpä sitten ”sähköinen työympäristö” kuvaa kokonaisratkaisua jo paremmin. Siinä, kun omassa kielenkäytössäni, pyritään tarjoamaan tietotyöläiselle keskeinen tieto sekä kommnukaatio saataville käyttöpaikasta ja käyttötapauksesta riippumattomasti – ei välttämättä yhteen pisteeseen.
Näissä hankkeissa vision ymmärtämisen jälkeen rakennushommat kannattaa aloittaa yhdeltä nurkalta ja kuljettaa yksittäiset osat pakettiautolla…
TykkääTykkää
17.6.2013 at 13:16
Ajatus jatkuu täällä: http://www.atbusiness.com/Blogi/Sahkoista-tyoymparistoa-pakettiautolla
TykkääTykkää
27.6.2013 at 20:41
Kiitos JP kommentista. Teidän saitilla tuo kommentointi (taaskaan) ei näytä toimivan, joten siksi kommentoin täällä omassa blogissani nyt tuota kirjoitustasi.
Olen samaa mieltä siitä, että kokonaisuuden rakentaminen tapahtuu palasissa – ja yhä useammin kyse on valmistuotepalasten vaiheistetusta käyttöönotosta – ei niinkään räätälöityjen kokonaisuuksien tekemisestä.
Tosin hieman haastan tuota sinun juttuasi sen suhteen, että kaikki käyttämäsi esimerkit ovat nimenomaan Microsoftin tuotepaletista tulevia asioita. Ne ovat hyviä asioita esimerkiksi meidän kaltaisille projektityötä tekeville asiantuntijoille, mutta esimerkiksi isoille tuotanto-organisaatioille Microsoftilla on hyvin vähän tarjottavaa. Microsoftin stoori on hyvin vahvasti kallellaan tietotyöläisten suuntaan ja tämä kannattaa muistaa kun Microsoft-konsulttien kanssa keskustelee. Maailma on ns. värillinen. Esimerkiksi se teidän läsnätyöpajakin on täysin asiantuntijatyön maailmaan suunniteltu demoilusessio – ja kyllähän se puree kehitystyötä tekeviin tietotyöläisiin – mutta Suomessakin isoimmat organisaatiot ovat vain osittain tietotyöorganisaatioita – yleensä isoissa organisaatioissa hyvin tuotannollista työtä tekevät ihmiset muodostavat isoimman joukon.
Aika harvassa ovat esimerkiksi ne organisaatiot joiden työntekijöille CRM:n tietojen käyttäminen olisi jotenkin päivittäistä, tai edes viikottaista – mutta silti Microsoftin myyntistooreja on lähes mahdotonta kuunnella ilman CRM-esimerkkejä/vertauksia.
Tosin tämä värittynyt keskustelu on paljon laajempi haaste minusta. Koko ”intranet-puhe” tässä maailmassa, ja Suomessakin, on kovin vahvasti kallellaan juuri asiantuntijaorganisaatioiden työn tehostamiseen. Ja tällä hetkellä tuntuu ainakin työkalujen osalta siltä, että juuri tämä asiantuntijatyön tukeminen kehittyy lujaa vauhtia – ja hyvä niin – kunhan ei unohdeta niitä ”tavallisia työntekijöitä”!
TykkääTykkää