Intranet-ammattilaiset puhuvat paljon intranetin jatkuvasta kehityksestä, ja siitä miten intranettia on kehitettävä systemaattisesti vuosittain. Kuulostaa kauniilta ja loogiselta. Valitettavasti realismi on sitä, että hyvin, hyvin harvaa intranettia oikeasti kehitetään säännöllisesti sen jälkeen kun se on kerran julkaistu.

Yleensä sisällöntuottajista on imetty kaikki mehut viimeistään siinä vaiheessa kun intranet on ollut julkaistuna muutaman kuukauden. Tämän jälkeen aktiivisuus intranetin parantamista kohtaan laskee dramaattisesti. Uutiset toki julkaistaan ja sisältöjä pidetään ajantasalla, mutta sen suurempiin ponnistuksiin ei yleensä energia ja aika vain riitä.

Tästä syystä oma suositukseni on ollut jo jonkin aikaa, että intranetteihin kannattaa varsin usein suhtautua projektimaisesti – eli kerralla kuntoon ne asiat mihin budjetti riittää – ja kun homma toimii ja käyttäjät tykkäävät, niin kehittäjät voivat ottaa parin vuoden hengähdystauon.

Myös liian rohkeisiin vaiheistamisiin suosittelen suhtautumaan varauksella. On kovin yleistä, että suunniteltu vaihe 2 ei koskaan toteudu kun seuraavan vuoden budjetista ei löydykään rahaa tai projektipäällikkö päättää vaihtaa työpaikkaa. Sitten vuosien kuluttua ihmetellään kun jotkut asiat ovat edelleen hieman omituisesti – koska jatkokehitysvaiheeseen siirrettyjä perustoimintoja ei koskaan tehtykään.

On tärkeätä, että jo intranetin ensimmäinen kehitysvaihe sisältää kokonaisuuden jonka kanssa voi tarvittaessa elää sen seuraavat viisi vuotta.

Tärkeintä on kuitenkin yleensä saada taloon vain uusi, parempi intranet järkevässä ajassa ja kohtuullisella budjetilla. Kaikkien organisaatioiden ei tarvitse sitoutua jatkuvan kehityksen tiekarttaan ja intranet-kehitysryhmien jatkuviin kokouksiin.