Englanninkielinen termi “collaboration” eksyy usein suomenkielisiinkin esityksiin, koska sille ei ole oikein vakiintunutta suomenkielistä termiä. Pelkkä yhteistyö tai ryhmätyö kun ei oikein vastaa sitä merkitystä mikä alkuperäisellä termillä on englanninkielisessä maailmassa.

Termiä käytetään englanninkielessä varsin vapaasti eri yhteyksissä ja joskus rinnasteisesti ryhmätyöhön. Sinänsä rinnastus on osuva, koska ryhmätyöstä on usein kyse alkuperäisen terminkin kohdalla. Täsmällisemmin kyse on kuitenkin tavoitteellisesta ryhmätyöstä, ei siis mistä tahansa yhteisestä puuhastelusta.

Tiedonhallinnan alueella kollaboraatio liitetään erityisesti projektityöskentelyyn jossa kaksi tai useampi ihminen työskentelee yhteisesti sovitun tavoitteen eteen ja hyödyntää työssä sähköisiä työvälineitä. Tästä toiminnasta esimerkiksi Tuomo Peltola ja Kimmo Kaario käyttävät kirjassaan “Tiedonhallinta – avain tietotyön tuottavuuteen” suomenkielistä termiä “tavoitteellinen yhteistyö”. Esimerkiksi jalkapalloa voi pitää tunnettuna esimerkkinä tavoitteellisesta ryhmätyöstä, jossa joukko osallistujia työskentelee yhteisen tavoitteen eteen.

Käsitteeseen liittyy myös mielenkiintoinen historiallinen ulottuvuus, koska toisen maailmansodan melskeissä kollaboraatiota käytettiin varsin negatiivisessa merkityksessä kuvaamaan yhteistyötä jota tehtiin vihamielisen valloittajan joukkojen kanssa. Tällöin etenkin termi ‘collaborator’ sai hyvinkin negatiivisen sävyn. 2000-luvulla termiä on käytetty samassa yhteydessä myös esimerkiksi Palestiinassa kuvaamaan yhteistyötä Israelin joukkojen kanssa. Negatiivisesta sävystä huolimatta näissäkin käyttötilanteissa on oltu käsitteen ytimessä, eli tavoitteellisessa yhteistyössä.

Kollaboraatio-termiä ei voi kuitenkaan suositella käytettäväksi suomenkielessä vaikka ryhmätyö-termi ei aivan samaa tarkoitakaan. Kollaboraatio on terminä näin syytä jättää termeillä viisasteleville konsulteille ja akateemisiin papereihin. Käytännön tietotyössä on suositeltavaa puhua vain ryhmätyöstä tai yhteistyöstä.